- Liikevaihto oli 667,4 (Q1-Q4/2018 612,4) miljoonaa euroa.
- Q4 liikevaihto oli 203,3 (Q4/2018 196,6) miljoonaa euroa.
- Liiketulos oli 67,3 (Q1-Q4/2018 61,7) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 10,1 (10,1).
- Q4 liiketulos oli 20,7 (Q4/2018 22,4) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 10,2 (11,4).
- Tulos ennen veroja oli 66,6 (Q1-Q4/2018 56,3) miljoonaa euroa.
- Liiketoiminnan rahavirta oli 42,9 (59,2) miljoonaa euroa.
- Osakekohtainen tulos oli 1,86 (1,56) euroa.
- Omavaraisuusaste oli 54,8 (54,0) prosenttia.
- Tilauskanta oli 256,8 (294,9) miljoonaa euroa.
- Hallituksen osingonjakoehdotus 0,85 (0,80) euroa osakkeelta.
- Konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2020 samalla tasolla kuin 2019.


TOIMITUSJOHTAJA JUHO NUMMELA:

Ponssen vuosi 2019 alkoi erittäin kovalla kysynnällä ja tilausvirralla, mutta metsäkonemarkkina rauhoittui selvästi loppuvuotta kohden. Pystyimme haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kasvattamaan liikevaihtoa sekä saavuttamaan yli kymmenen prosentin kannattavuuden ja 43 miljoonan euron rahavirran. Valmistimme uudistuneessa tehtaassamme ennätysmäärän metsäkoneita. Vuoden sisällä luovutettiin asiakkaillemme sekä 14 000. että 15 000. Vieremällä valmistettu PONSSE.

Tilausvirtamme vuonna 2019 oli kaksijakoinen. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla saavutimme tilausvirrassa kaikkien aikojen ennätyksen. Toisella vuosipuoliskolla talouden epävarmuudet alkoivat realisoitua myös metsäkoneiden kysynnässä. Samalla Keski-Euroopan kaarnakuoriaistuhot vaikuttivat globaaleihin puumarkkinoihin ja heikensivät asiakkaiden investointiaktiivisuutta useilla markkina-alueilla. Emme yltäneet vertailukauden ennätyksellisiin tilausvirtoihin ja tehtaan toimitusajat lyhentyivät tilausvirran tasaantuessa. Vuoden päättyessä tilauskantamme oli edelleen hyvä 256,8 (294,9) miljoonaa euroa.

Metsäkoneiden kokonaismarkkina kasvoi erityisesti Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsi palasi aiempaan asemaansa maailman suurimpana tavaralajimenetelmän metsäkonemarkkinana ohittaen Venäjän. Venäjän markkina jatkoi hyvällä tasolla, kasvun ollen kuitenkin vaatimattomampaa. Arviomme mukaan tavaralajimenetelmän kokonaismarkkina oli suurempi kuin koskaan aiemmin, noin 4 500 metsäkonetta.

Kaikki liiketoiminta-alueemme kasvoivat katsauskaudella tasaisesti vaihtokonemyyntiä lukuunottamatta. Uusien koneiden myynti kehittyi hyvin tehtaan tuotantomäärien kasvaessa ja huoltopalveluliiketoiminta kasvoi kohtuullisesti. Vaihtokonemarkkinat olivat selvästi vertailukautta haastavammat ja myynti jäi hieman vertailukaudesta. Emme päässeet vaihtokonemyynnissä kasvutavoitteisiimme, mutta vaihtokonevarastomme kierto pysyi edelleen hyvällä tasolla.

Ponssen kumulatiiviseksi liikevaihdoksi muodostui vuonna 2019 historiallisen korkea 667,4 (612,4) miljoonaa euroa ja liikevoitoksi 67,3 (61,7) miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihdon kasvu oli 9,0 prosenttia ja liikevoiton kasvu 9,1 prosenttia vertailukauteen nähden. Liikevoittoprosentti oli katsauskaudella 10,1 (10,1) prosenttia ja liiketoiminnan rahavirta 42,9 (59,2) miljoonaa euroa. Haasteellinen komponenttisaatavuus vaikutti toimintaamme nostaen loppuvuodesta Vieremän tehtaan varastoarvoa. Käyttöpääoman osalta kaikissa yhtiömme varastoissa on tehostamisen varaa.

Vieremän tehtaamme onnistui vaikeasta vuodesta huolimatta hyvin. Uusi tehdas toimii tehokkaasti ja valmistusverkostomme kehittyy jatkuvasti. Vuoden 2019 kuluessa teimme investointeja sekä tehtaalla että huoltopalveluverkostossa. Tehtaan investoinnit kohdistuivat erityisesti logistiikan automaatioon ja mittausjärjestelmiin. Palveluverkostossamme investoimme Mikkelin uuteen huoltopalvelukeskukseen ja Pietarin koulutuskeskukseen, joka on merkittävä askel koulutuspalveluidemme jatkuvassa parantamisessa.

Kehitämme Ponssea pitkäjänteisesti tukeaksemme asiakkaidemme liiketoimintaa ja varmistaaksemme toimintamme jatkuvuuden. Toiminnan ja tuotteiden jatkuva uusiutuminen on tärkeää. Vuodesta 2010 lähtien olemme nousujohteisesti investoineet tuotekehitykseemme noin 120 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuteemme noin 215 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 aikana saatoimme sarjavalmistukseen suuren määrän uutuustuotteita kiivaan lanseerausvuoden jälkeen. Uudet konemallit on otettu markkinoilla erittäin hyvin vastaan ja niiden myynti on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle. Panostuksemme kestävän kehityksen mukaisiin puunkorjuuratkaisuihin ja niihin liittyviin teknologioihin jatkuvat. Näin vastaamme omalta osaltamme kestävän metsätalouden tarpeisiin.


LIIKEVAIHTO

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 667,4 (612,4) miljoonaa euroa, joka on 9,0 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 78,2 (77,6) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 38,0 (37,6) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 19,7 (20,0) prosenttia, Venäjä ja Aasia 17,6 (22,5) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 24,0 (19,2) prosenttia sekä muut maat 0,7 (0,7) prosenttia.


TULOSKEHITYS

Liiketulos oli 67,3 (61,7) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 10,1 (10,1) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 23,5 (22,6) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 92,7 (85,3) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 57,6 (55,2) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -1,0 (-5,3) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli 0,4 (-4,0) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui 52,0 (43,7) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,86 (1,56) euroa.



TASE JA RAHOITUS

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 426,8 (379,1) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 153,2 (126,6) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 47,2 (43,4) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 48,7 (51,1) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 232,1 (200,2) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 208,0 (180,1) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 81,7 (69,6) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 13 %. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 98,0 (76,7) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 32,9 (18,4) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 14,2 (9,2) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 54,8 (54,0) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli 42,9 (59,2) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -28,2 (-32,2) miljoonaa euroa.


SAADUT TILAUKSET JA TILAUSKANTA

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 642,2 (785,7) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 256,8 (294,9) miljoonaa euroa.


JAKELUVERKOSTO

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse Machines Ireland Ltd, Irlanti, Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Konserniin kuuluu myös kiinteistöyhtiö Ponsse Centre, Venäjä. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.


TUOTEKEHITYS JA INVESTOINNIT

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 19,3 (17,5) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 7,7 (6,1) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 28,6 (32,9) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.


YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 3.4.2019. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2018.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2018 osinkoa 0,80 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä 22 400 000 euroa). Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 5.4.2019 ja osingon maksupäivä oli 12.4.2019.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Osakkeet hankitaan NASDAQ Helsinki Oy:n (”Pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2020 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutusta käytetään yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2020 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään suunnatusta osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta.

Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 200 000 osaketta, mikä määrä vastaa noin 0,7 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tämänhetkisestä lukumäärästä. Osakkeita voidaan antaa käytettäväksi yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien osana. Hallitus päättää kaikista osakeannin osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutuksen nojalla voidaan poiketa osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisessa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta (suunnattu anti). Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja yhtiön kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2020 saakka.


HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT

Hallituksen puheenjohtajana toimi Juha Vidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajana Mammu Kaario. Hallituksen jäseninä toimivat Matti Kylävainio, Juha Vanhainen, Janne Vidgrén ja Jukka Vidgrén.

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.

Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana yhdeksän kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 88,9.

Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Toppinen.


JOHTO

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejohtajat raportoivat Ponsse Oyj:n jälleenmyyjäverkostosta vastaavalle johtaja Marko Mattilalle. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja Marko Mattila raportoivat Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrénille.

Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:
Pohjois-Eurooppa:
Jani Liukkonen (Suomi),
Carl-Henrik Hammar (Ruotsi ja Tanska sekä Norja 1.10.2019 alkaen),
Tarmo Saks (Viro, Latvia ja Liettua) ja
Sigurd Skotte (Norja 30.9.2019 saakka).

Keski- ja Etelä-Eurooppa:
Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta),
Clément Puybaret (Ranska),
Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali),
Dean Robson (Iso-Britannia),
Patrick Murphy (Irlanti),
Gary Glendinning (Unkari, Romania, Slovenia, Kroatia ja Serbia) ja
Tarmo Saks (Puola, Tsekki ja Slovakia).

Venäjä ja Aasia:
Jaakko Laurila (Venäjä ja Valko-Venäjä),
Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja
Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani).

Pohjois- ja Etelä-Amerikka:
Pekka Ruuskanen (USA),
Eero Lukkarinen (Kanada),
Fernando Campos (Brasilia) ja
Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina).


HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 761 (1 635) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 764 (1 692) henkilöä.


OSAKKEET

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2019 oli 1 774 066 kappaletta, joka on 6,3 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 50,2 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 24,80 euroa osakkeelta ja ylin 31,95 euroa osakkeelta.

Katsauskauden päätöskurssi oli 31,00 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 868,0 miljoonaa euroa.

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 227 omaa osaketta.


LAATU, YMPÄRISTÖ SEKÄ TYÖTERVEYS JA TYÖTURVALLISUUS

Ponsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001 -laatustandardia, ISO 14001 –ympäristöjärjestelmästandardia sekä ISO45001 -työterveys- ja työturvallisuusstandardia. Kansainvälisiin standardeihin perustuvien johtamisjärjestelmien tavoitteena on vakioida toimintaa konsernitasolla sekä varmistaa jatkuva kehitys. Lloyd’s Register Quality Assurance suoritti katsauskauden aikana ISO 9001:2015 –laatujärjestelmän, ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän sekä uutena ISO 45001:2018 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän auditoinnin.

Yhtiön laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusstandardeihin perustuvat johtamisjärjestelmät ohjaavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista ja vastuullista johtamista. Kestävä kehitys tarkoittaa Ponssella toimintaa, jossa huomioidaan tasavertaisesti ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat ja niihin liittyvät periaatteet. Ekologisen kestävyyden näkökulman mukaisesti haluamme välttää tai minimoida tuotteidemme, palveluidemme, toimintamme ja päätöstemme negatiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemiin ja luonnonvarojen riittävyyteen. Ponssella valmistuksen, palveluiden sekä tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutusten määrittämiseen käytetään kansainvälisen ISO14040-standardin mukaista elinkaariarviointia. Panostuksemme tuotteidemme polttoainekulutuksen, päästöjen ja puuston pintavaurioiden minimointiin sekä huoltopalveluprosessiemme kehittämiseen vaikuttavat myös asiakkaidemme toiminnan kestävyyteen. Sosiaalisen kestävyyden näkökulman mukaisesti varmistamme ihmisten työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun sekä tuemme työllisyyttä ja ammattitaitoisen työvoiman kehitystä. Taloudellisen kestävyyden näkökulma liittyy kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistaen yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Tämä tuo pysyvyyttä ja jatkuvuutta paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan koko globaalissa toimintakentässämme.

Ponssella kehitetään toimintatapoja ja tuotantoprosesseja sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla. Yhtiön auditointijärjestelmä on ollut keskeinen työkalu kehityksen edistämisessä vuoden 2019 aikana. Katsauskauden aikana yhtiön huoltopalveluverkostossa on syvennetty huollon toimintatapaa ja työympäristöä arvioivia sisäisiä auditointeja. Huoltopalveluiden laatuauditointien tavoitteena on varmistaa tehokkaat ja turvalliset toimintatavat koko PONSSE-huoltopalveluverkostossa. Katsauskauden aikana on panostettu tytäryhtiöiden strategian ja johtamiskäytäntöjen hallintaan hyödyntämällä aikaisemmin kehitettyä arviointimallia.

Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen toimintamallin mukaisesti. Yhtiön laadunvarmistusjärjestelmä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Katsauskaudella on merkittävästi panostettu yhtiön sisäisten toimintatapojen kehitysmalliin, joka perustuu Ponsse Production System -periaatteisiin.



HALLINNOINTI

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.


RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.


LÄHIAJAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Maailman talouden epävarmuus saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta. Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta. Kiinassa vahvasti etenevä koronavirus voi sulkea tuotantolaitoksia ja riskinä on, että se voi vaikuttaa muun muassa tiettyjen elektronisten komponenttien saatavuuteen. Riskit toimittajaverkostossa voivat aiheuttaa häiriöitä materiaalisaatavuuteen.

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimusten avulla.



KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiöllä ei ole olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.


LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2020 samalla tasolla kuin 2019.


VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous järjestetään 1.4.2020 klo 11.00 alkaen yhtiön toimitiloissa osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä.


HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

Emoyhtiö Ponsse Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 173 902 350,53 euroa 31.12.2019.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 jaetaan osinkoa 0,85 euroa osakkeelta. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että henkilöstölle maksetaan voittopalkkio vuodelta 2019.
 

PONSSE-KONSERNI

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 eur)

KONSERNITASE (1 000 eur)

RAHAVIRTALASKELMA (1 000 eur)

*) Uuden konsolidointiohjelman mahdollistamana yhtiö on siirtynyt esittämään rahavirtalaskelmaan sisältyvät valuuttakurssivaikutukset siten, että realisoitumattomat valuuttakurssivaikutukset voidaan eliminoida rahavirtalaskelmassa aikaisempaa täsmällisemmin. Aikaisemmin raportoituja rahavirtoja on tämän johdosta oikaistu vertailukelpoisuuden vuoksi. Aiemmin raportoitu liiketoiminnan rahavirta oli 2018 tilinpäätöksessä 61,3 miljoonaa euroa. Muutoksella ei ollut vaikutusta kokonaisrahavirran esittämiseen vaan muutos vaikutti ainoastaan eri rahavirtojen väliseen suhteeseen sekä valuuttakurssivaikutusten esittämiseen rahavarojen muutoksessa.


LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (1 000 eur)

*) Uuden konsolidointijärjestelmän mahdollistamana yhtiö on siirtynyt esittämään tilikauden 2018 alusta alkaen kaikki oman pääoman kurssierot Muuntoerot –erässä. Aikaisemmin kertyneiden voittovarojen kurssierot on esitetty voittovarojen sisällä. Muutoksella ei ole vaikutusta aikaisemmin raportoituihin tunnuslukuihin.
 

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Sijoitetun pääoman tuotto- %:

Tulos ennen veroja + rahoituskulut

-----------------------------------------------------------------------------------------------

Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana) * 100

Henkilöstö keskimäärin:

Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo. Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.

Nettovelkaantumisaste, %:

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

-----------------------------------------------

Oma pääoma * 100

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma + Määräysvallattomien osuus

------------------------------------------------------------

Taseen loppusumma – saadut ennakot * 100

Tulos/osake:

Tilikauden tulos – Määräysvallattomien osuus

--------------------------------------------------------------------------------------------

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

Oma pääoma/osake:

Oma pääoma

--------------------------------------------------------------

Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä

Tilinpäätöstiedote on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen ja sen laadinnassa on noudatettu kaikkia IAS 34:n vaatimuksia. Tilinpäätöksessä on noudatettu samoja laadintaperiaatteita kuin 31.12.2018 laaditussa vuositilinpäätöksessä pois lukien 1.1.2019 käyttöönotettua uutta standardia IFRS 16 ”Vuokrasopimukset”.

Uuden IFRS 16 ”Vuokrasopimukset” standardin seurauksena konserni kirjasi taseeseen ei purettavissa olevat vuokrasopimukset. Konserni hyödynsi standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei ole kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta eivätkä ne sisällä merkittävää purkuehtoa. Katsauskauden lopussa käyttöoikeusomaisuuserät olivat 5,4 miljoonaa euroa, jotka sisältyvät konsernitaseen aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet –ryhmään. Vastaavasti konsernitaseen pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin sisältyy 5,3 miljoonaa euroa vuokrasopimusvelkaa. Katsauskauden tulokseen on kirjattu käyttöoikeusomaisuuserään liittyvää poisto- ja rahoituskulua 2,0 miljoonaa euroa. Rahavirtalaskelman osalta IFRS 16 standardin soveltaminen kasvatti liiketoiminnan rahavirtaa ja pienensi rahoituksen rahavirtaa 2,0 meur. Siirtymisessä on noudatettu yksinkertaistettua menettelytapaa, eikä käyttöönottoa edeltävän vuoden vertailulukuja ole oikaistu.

Edellä esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.

Edellä esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, josta johtuen ne saattavat poiketa virallisessa tilinpäätöksessä esitetyistä.

Tämä tiedote sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä yhtiön johdon tiedossa oleviin oletuksiin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat poiketa merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen muun muassa muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa, lainsäädännössä sekä valuuttakursseissa.



Vieremällä 18. helmikuuta 2020

PONSSE OYJ

Juho Nummela
Toimitusjohtaja


LISÄTIETOJA
Toimitusjohtaja Juho Nummela 0400 495 690
Talousjohtaja Petri Härkönen 050 409 8362



JAKELU
NASDAQ OMX Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.ponsse.com


Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden mukaisesti.

Metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén perusti yhtiön vuonna 1970, ja yhtiö on koko historiansa ajan ollut tavaralajimenetelmään perustuvien puunkorjuuratkaisujen edelläkävijä. Ponssen kotipaikka on Suomessa Vieremällä. Yrityksen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla.