Sivuston kieli on tunnistettu automaattisesti – The language of the website has been recognised automatically
  • lowheader_4

Ponsse Oyj:n hallinnointiperiaatteet

KONSERNIRAKENNE JA PÄÄTOIMIALA

Ponsse Oyj (jäljempänä: Yhtiö) on Helsingin pörssissä (NASDAQ Helsinki Oy) noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vieremä.

Ponsse-konsernin muodostavat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä sen täysin omistamat tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Iso-Britanniassa, Ponsse Machines Ireland Ltd. Irlannissa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Tilikaudesta 2014 alkaen konserniin kuuluu kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center Venäjällä. Lisäksi konserniin kuuluu Kajaanissa sijaitseva osakkuusyhtiö Sunit Oy, josta Yhtiö omistaa 34 prosenttia.

Yhtiön ja sen konsernin päätoimialana on metsäkoneiden, muiden metallituotteiden, koneenohjausjärjestelmien, ajoneuvo- PC-laitteiden, erilaisten erillisjärjestelmien sekä ohjelmistojen suunnittelu, valmistus, myynti ja huolto.

HALLINNOINTI JA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance 2015) ja se on laadittu hallinnointikoodin hallinnointia koskevaa raportointiohjeistusta A (Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä) noudattaen. Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Lisätietoja Yhtiön hallinnoinnista löytyy yhtiön internetsivuilta.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiön ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, jonka tehtävät ja menettelytavat on määritelty Suomen osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat mm. päätökset yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, osakepääoman korottamisesta ja alentamisesta, osakeoptioiden luovuttamisesta sekä hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua Yhtiön hallituksen määräämänä päivänä. Kokouksessa esitetään tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, päätetään tuloslaskelman, taseen, konsernituloslaskelman ja konsernitaseen vahvistamisesta, päätetään osingosta tai niistä toimenpiteistä, joihin vahvistettu voitto tai tappio antaa aihetta sekä päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Lisäksi kokous päättää hallituksen jäsenien lukumäärästä sekä heidän ja tilintarkastajan palkkioista ja matkakustannusten korvauksista sekä valitsee hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajan.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vastaehdotuksia hallituksen jäsenten tai tilintarkastajien vaalia koskeviin ehdotuksiin ja muihin hallituksen yhtiökokoukselle tekemiin ehdotuksiin voidaan esittää yhtiökokouksessa kunkin asiakohdan käsittelyn yhteydessä. Äänestys tapahtuu kokouksen hyväksymää äänestystapaa noudattaen, ja siihen voivat osallistua yhtiökokouksessa läsnä olevat osakkeenomistajat.

Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedot asetetaan saataville Yhtiön internet-sivuille vähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta:
• osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärä kokouskutsun päivänä;
• yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat (ml tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus);
• hallituksen päätösehdotukset; sekä
• asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle, mutta josta päätöstä ei ehdoteta tehtäväksi.

Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ennakkoilmoittauduttava. Ilmoittautumisen tulee tapahtua viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi päivää ennen kokousta.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on kahdeksan (8) päivää ennen yhtiökokousta merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan yhtiökokoukseen osallistumista varten tilapäisesti merkitä osakasluetteloon. Osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä, jonka lisäksi hänellä on oikeus käyttää kokouksessa avustajaa.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen yhtiökokous on niin ikään pidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen sekä ne liitteet, jotka ovat osa kokouksen päätöstä, asetetaan saataville Yhtiön internet-sivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta.

Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Yhtiön tilintarkastajan on osallistuttava yhtiökokoukseen.

HALLITUS

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimikaudella 2016 Yhtiön hallituksessa on ollut kuusi jäsentä.

Yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys. Hallituksen jäsenet valitaan siten, että he edustavat monipuolista asiantuntemusta ja myös omistajien näkökulmaa. Hallituksen jäsenille ei ole asetettu yhtiöjärjestyksessä yläikärajaa.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Riippumattomuus ilmoitetaan Yhtiön vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla.

Hallituksen arvion mukaan Yhtiöstä ja suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä ovat Mammu Kaario, Matti Kylävainio ja Ossi Saksman eli riippumattomia jäseniä on puolet, suosituksen ollessa enemmistö. Ponsse on ollut sen historiansa aikana voimakkaasti henkilö- ja perheomistettu yhtiö. Yhtiötä on johdettu omistajien ja hallituksen ohjauksessa menestyksekkäästi kautta sen historian. Hallituksen kokoonpano edustaa parhaalla mahdollisella tavalla tämän menestyksekkään johtamistavan jatkumista, ottaen huomioon yhtiön liiketoiminnan laajuuden sekä kehitysvaiheen.                     

Hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensa yhtiössä esitellään Yhtiön vuosikertomuksessa ja internet-sivuilla osoitteessa www.ponsse.com.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti 12.4.2016 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi 46 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi 41 000 euroa sekä muiden jäsenten vuosipalkkioksi 35 000 euroa. Hallituksen kokouksia järjestettiin vuonna 2016 yhdeksän kappaletta. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 92,7.

Mikäli yli 10 % yhtiön äänivallasta hallitsevat osakkeenomistajat saattavat Yhtiön hallituksen tietoon ehdotuksensa varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettävästä hallituksen jäsenmäärästä, hallituksen jäsenistä ja tilintarkastajasta, julkaistaan tieto yhtiökokouskutsussa. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen.

Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä erikseen määriteltyjen tehtävien lisäksi hallitus esimerkiksi vastaa yhtiön toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä, vahvistaa pitkän aikavälin strategian ja konsernin riskienhallintapolitiikan, hyväksyy budjetin, päättää yritys- ja kiinteistökaupoista, strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista, oman pääoman ehtoisista sijoituksista, investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista. Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja vahvistaa muiden johtoryhmän jäsenten nimitykset, päättää ylimmän johdon palkkauksen perusteista sekä arvioi vuosittain johdon toimintaa.

Hallitus vahvistaa itselleen työjärjestyksen, jota noudatetaan hallituksen kokouksissa. Työjärjestys sisältää vakiona mm. markkina-, talous-, ja rahoituskatsaukset, muiden asioiden vaihdellessa kokouksen luonteen mukaan.

Asioiden esittelijänä toimii hallituksen kokouksissa toimitusjohtaja tai kutsumansa muu yhtiön johtoon kuuluva henkilö. Hallituksen toimintaa ja työskentelytapoja arvioidaan kerran vuodessa. Arviointi voi tapahtua sisäisenä itsearviointina tai käyttämällä ulkopuolista arvioijaa. 

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan tehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettu eikä hallituksen keskuudessa ole muodostettu erityisiä valiokuntia.

TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja hoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän vastaa mm. liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta, hallituksen informoimisesta, hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden esittelystä, hallituksen päätösten toteuttamisesta sekä liiketoimintojen lainmukaisuuden varmistamisesta. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtaja puheenjohtajana ja hallituksen siihen nimeämät johtajat. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa sekä tarpeen mukaan erikseen käsittelemään mm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja pidemmän ajanjakson strategiaa.

Jokaisella johtoryhmän jäsenellä on oma selkeä, keskeisiin toimintokokonaisuuksiin perustuva vastuualueensa. Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle.

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1.6.2008 alkaen Juho Nummela (s. 1977).

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat vuonna 2016 seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén sekä toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen.

Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa Yhtiössä esitellään myös vuosikertomuksessa ja Yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.ponsse.com.

Johtoryhmä seuraa ja tarkistaa aika ajoin Yhtiön sisäisiä toimintaperiaatteita ja menettelytapoja. Nämä koskevat mm. raportointia, taloushallintoa, investointeja, riskienhallintaa, vakuutuksia, tietojärjestelmiä, yleisiä hankintoja, teollisoikeuksia, sopimusriskien hallintaa, henkilöstöhallintoa, laatuasioita, ympäristökysymyksiä, työturvallisuutta, sisäpiiriohjeistusta ja viestintää.

PALKITSEMINEN

Yhtiön vuosittainen palkitseminen kuvataan Yhtiön julkaisemassa Palkka- ja palkkioselvityksessä, joka löytyy yhtiön internet-sivuilta osoitteessa http://www.ponsse.com/fi/sijoittajat. Samasta osoitteesta löytyvät myös johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa.

Yhtiö päättää hallituksen palkkiot vuosittain Yhtiön yhtiökokouksessa. Vuosittain maksetut palkkiot kuvataan Yhtiön julkaisemassa Palkka- ja palkkioselvityksessä.

Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdyn sopimuksen mukaan sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa päättymään 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jos Yhtiö irtisanoo sopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajalta määräytyvän palkan ja muiden etuuksien lisäksi korvauksen, joka vastaa 12 kuukauden rahapalkkaa.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta sekä tulospalkkiosta. Tulospalkkio perustuu hallituksen vuosittain asettamiin toiminnallisiin ja tulostavoitteisiin. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkoista ja tulospalkkion sisällöstä ja tavoitteista, järjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä sekä viime kädessä palkkion maksamisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten vuosittainen tulospalkkio voi olla enintään 50 % edellisen vuoden rahapalkasta.

Yhtiöllä on käytössä pitkän aikavälin kannustin joka muodostuu konsernin avainhenkilöille vuonna 2015 perustetusta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, jonka sitouttamisjakso päättyy 31.3.2018. Järjestelmään osallistuminen edellytti, että avainhenkilö omisti hallituksen päättämän määrän Yhtiön osakkeita tai hankki ne markkinoilta tai Yhtiön suuntaamassa osakeannissa. Lisäksi palkkion saaminen oli sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.

Järjestelmän palkkio maksettiin keväällä 2015 osittain Yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katettiin palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy 31.3.2018. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, hänen on palautettava palkkiona annetut osakkeet tai osa niistä vastikkeetta yhtiölle.

Yhtiöllä on käytössä myös toinen pitkän aikavälin kannustin, joka on ryhmäeläkevakuutusjärjestely, joka on suunnattu Yhtiön strategiasta ja taloudesta vastaaville johtoryhmän jäsenille. Ryhmään kuuluvat Yhtiön toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja sekä talousjohtaja. Yhtiö suorittaa kullekin ryhmään kuuluvalle vakuutuksen vuosimaksuna 20 % vakuutetun lakisääteisen eläkkeen perusteena olevasta vuosiansioista. Ryhmäeläkejärjestelyn alin mahdollinen eläkeikä on 60 vuotta. Järjestelyssä Yhtiö voi itse määritellä vakuutuksen maksusuunnitelman ja voimassaolon.

TILINTARKASTUS

Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudelta. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaan Yhtiön tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaan suorittamastaan tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle. Lisäksi Suomen lain mukaan tilintarkastaja tarkastaa myös Yhtiön hallinnon lainmukaisuutta. Tilintarkastaja raportoi havainnoistaan normaalisti kerran vuodessa Yhtiön hallitukselle.

Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Ponsse-konserniin kuuluvien ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden tilintarkastus on järjestetty kunkin maan lainsäädännön sekä muiden määräysten edellyttämällä tavalla. Emoyhtiön tilintarkastajana vuonna 2016 toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana Sami Posti, KHT.

Vuonna 2016 konsernin tilintarkastuskustannukset olivat 171 000 euroa.

SISÄPIIRI JA SISÄPIIRIHALLINTO

Yhtiö noudatetaan Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.

Yhtiön johtohenkilöt eivät saa käydä kauppaa Yhtiön rahoitusvälineillä omaan tai kolmannen lukuun suoraan tai välillisesti ajanjaksona, joka alkaa 30 vuorokautta ennen kunkin tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsauksen julkistamista ja päättyy näiden tietojen julkistamista seuraavana päivänä. Yhtiö ilmoittaa kuitenkin erikseen kaupankäyntirajoituksen piirissä oleville henkilöille, mikäli tilinpäätöstiedote poikkeuksellisesti ei sisällä kaikkea olennaista tietoa yhtiön taloudellisesta tilasta, ja suljettu ikkuna siten laajennetaan myös 30 päivään ennen tilinpäätöksen julkistamista.

Muina ajankohtina kaupankäynti Yhtiön rahoitusvälineillä on sallittua edellyttäen, ettei henkilö ole kyseisenä ajankohtana merkittynä hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon tai hänellä ei muutoin ole hallussaan sisäpiirintietoa.

Yhtiön pysyvään sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tämän sijainen sekä tilintarkastajat. Näiden lisäksi pysyvään sisäpiiriin kuuluvat Yhtiön tekemän päätöksen perusteella konsernin johtoryhmän jäsenet sekä Yhtiön erikseen nimeämät henkilöt, jotka tehtäviensä puolesta säännöllisesti käsittelevät julkaisematonta osakkeen arvoon vaikuttavaa tietoa.

Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee kaikkia henkilöitä, joilla on sisäpiirintietoa riippumatta siitä, mistä tai miten tieto on saatu. Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee siis muitakin kuin Yhtiön pysyviä sisäpiiriläisiä.

Sisäpiiriläinen ei saa antaa Yhtiön arvopapereita koskevia osto-, myynti- ym. toimeksiantoja tai suoraan tai välillisesti neuvoa toista tällaisissa kaupoissa, jos hänellä on sisäpiiritietoa. Tietoja ei saa ilmaista toiselle ellei se tapahdu osana tiedon ilmaisevan henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista.

Yhtiö pitää julkisen sisäpiirirekisterin ohella myös yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä henkilöistä, jotka asemansa tai tehtävien johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jotka Yhtiö on määritellyt yrityskohtaiseksi sisäpiiriläiseksi. Yrityskohtaisen rekisterin tiedot eivät ole julkisia.

Sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistustiedot on nähtävillä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä Yhtiön sisäpiirirekisterissä. Pysyvien sisäpiiriläisten omistustiedot ovat Yhtiön kotisivujen lisäksi nähtävillä Euroclear Finland Oy:n toimitiloissa Helsingissä osoitteessa Urho Kekkosen katu 5 C. Sisäpiiriin kuuluvat ovat velvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriin merkittyihin tietoihin tulevista muutoksista viipymättä Yhtiön sisäpiiriasioidenhoitajalle.

Markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR) edellyttää, että finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillyistä rikkomisista on mahdollista tehdä ilmoitus ja varmistettava ilmoitusten asianmukainen käsittely. Yhtiöllä ei ole vielä vaatimusten mukaista käytäntöä käytössä, mutta se saadaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Yhtiöllä on kuitenkin rajallinen käytäntö käytössä, joka mahdollistaa ilmoituksen tekemisen ja sen asianmukaisen käsittelyn.

SISÄINEN VALVONTA

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, johdon päätöksenteossa käyttämä informaatio luotettavaa, Yhtiön toimintaperiaatteita noudatetaan, riskienhallinnan toteutus on riskienhallintapolitiikan mukaista ja että Yhtiö toimii lakien ja säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta tukee hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.

Sisäinen valvonta on integroitu osaksi Yhtiön johtamis- ja raportointijärjestelmää. Sisäistä valvontaa toteuttavat Yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Sisäinen valvonnan toteutuminen varmistetaan kiinnittämällä erityistä huomiota toimintojen organisointiin, henkilökunnan ammattitaitoon, toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksen laajuuteen.

Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että Yhtiön kirjanpidon, varainhoidon ja riskienhallinnan valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja lain mukainen. Lisäksi hallitus varmistaa yhdessä toimitusjohtajan kanssa, että Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti. Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan sekä sisäisen valvonnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet. Hallitus voi pyytää ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja tarvittaessa.

Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa sekä seuraamalla sitä kuinka he valvovat omia toimintojaan.

Yhtiön johtoryhmä vastaa siitä, että Yhtiön eri toiminnoissa noudatetaan Yhtiön sisäisen valvonnan toimintaohjeita ja käytäntöjä. Erityisen tärkeässä roolissa ovat riskienhallinta sekä taloushallinnolliset toimintaohjeet ja käytännöt.

Yhtiön talousjohtajan alaisuudessa toimiva taloushallinto auttaa luomaan asianmukaiset riskienhallinnan ja taloushallinnon valvontakäytännöt sekä seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla.

Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat vastuualueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä Yhtiön toimintaohjeiden noudattamisesta. Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain tytäryhtiöiden kirjanpidon ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimisto kaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiön tilintarkastajalla on vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon. Tilintarkastuksen laajuudessa pyritään ottamaan huomioon konserniyhtiöiden sisäisen valvonnan rakenne. Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosittain konsernijohdolle sekä hallitukselle.

RISKIENHALLINTA

RISKIENHALLINTA
Riskienhallinta perustuu Yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata Yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta Yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on Yhtiössä osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa Yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

RISKIENHALLINTAPROSESSI
Yhtiön riskienhallintaprosessin tavoitteena on ylläpitää ja kehittää kattavaa ja käytännönläheistä järjestelmää riskien hallinnalle ja raportoinnille. Riskienhallintaprosessiin sisältyy toiminto- ja yksikkökohtaisten riskien järjestelmällinen kartoittaminen, niiden arviointi sekä riskien peilaaminen Yhtiön riskienhallintasuunnitelmaan. Riskienhallintaa toteutetaan ja seurataan järjestelmällisesti osana päivittäistä liiketoimintaa. Yhtiö pyrkii tehostamaan riskienhallintaa lisäämällä tietoisuutta sen merkityksestä ja tukemalla toimintojen välisiä riskienhallintahankkeita.  

RISKIEN LUOKITTELU
Yhtiön liiketoiminnalle olennaisimmat riskit jaetaan neljään kategoriaan: strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitus- ja vahinkoriskeihin.

STRATEGISET RISKIT
Strategisella riskillä tarkoitetaan riskiä, joka liittyy liiketoiminnan luonteeseen ja strategian valintaan sekä toteutukseen. Riskit liittyvät esimerkiksi kilpailutilanteeseen, markkinavoimiin ja -ympäristöön, lainsäädöksiin sekä asetuksiin. Ne koskevat myös esimerkiksi merkittäviä investointeja sekä liiketoimintaan liittyviä strategisia valintoja. Toteutuessaan strategiset riskit voivat heikentää merkittävästi Yhtiön toimintaedellytyksiä.

Markkina- ja toimintaympäristö
Maailmanlaajuinen taantuma sekä alueelliset suhdannevaihtelut vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kysyntään ja sitä kautta taloudelliseen asemaan. Toiminta yli neljässäkymmenessä maassa tasoittaa taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyviä riskejä. Lisäksi Yhtiö pyrkii ylläpitämään toimintansa joustavana ja muutosherkkänä, mikä antaa valmiuden ryhtyä nopeisiin sopeutustoimiin markkinatilanteen niin vaatiessa. Kilpailutilanne ja markkinoiden muuttuvat vaatimukset voivat vaikuttaa Yhtiön tuotteiden kysyntään ja kannattavuuteen. Yhtiö panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja seuraa tarkasti eri markkinoiden tuotteille asettamia vaatimuksia. Näin pyritään huolehtimaan siitä, että tuotteet vastaavat kullakin alueella näitä vaatimuksia ja pysyvät siten kilpailukykyisinä. Yhtiöllä on laaja sidosryhmäverkosto, johon liittyviä riskejä pyritään pienentämään verkoston jatkuvalla seurannalla ja hyvällä yhteistyöllä. Strategisesti tärkeiden raaka-aineiden hintakehitys ja saatavuus maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Yhtiön tuotteiden kannattavuuteen. Raaka-aineiden hintakehitykseen ja saatavuuteen liittyviä riskejä pyritään pienentämään kartoittamalla vaihtoehtoisia materiaaleja sekä kehittämällä hankintakanavia.

Lainsäädäntö ja ympäristö
Poliittisen ympäristön ja yhtiön toimintaa koskevan lainsäädännön muutokset sekä ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt saattavat vaikuttaa merkittävästi Yhtiön toimintaan eri markkina- alueilla. Yhtiö seuraa aktiivisesti tytäryhtiöidensä ja alueellisten yhteistyökumppaneidensa kanssa eri markkinoiden tuotteille, palveluille ja koko toiminnalle asettamia vaatimuksia, kuten yleistä liiketoimintaa ja maahantuontia koskevaa lainsäädäntöä sekä tuotteita koskevia vaatimustenmukaisuus- ja ympäristövaatimuksia. Yhtiö on myös aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiinsä ja on mukana vaikuttamassa tulevaisuuden ratkaisuihin ja näkee ne myös uusina mahdollisuuksina.

Tuote ja teknologia
Yhtiön tuote- ja teknologiariskit liittyvät teknologisiin valintoihin sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Riskejä pyritään pienentämään olemalla lähellä asiakkaita ja muita sidosryhmiä tuotteiden oikean teknologisen suuntauksen varmistamiseksi. Lisäksi pyritään aktiiviseen yhteistyöhön korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä osallistumaan kansainvälisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Kehitettyä teknologiaa sekä tuotteita suojataan erilaisin immateriaalioikeuksin. Yhtiö tiedostaa myös kilpailijoidensa hallinnassa olevat teollisoikeudet ja kunnioittaa niitä toiminnassaan. 

OPERATIIVISET RISKIT
Operatiiviset riskit liittyvät Yhtiön sisäisiin prosesseihin, henkilöstöön, liiketoimintaverkostoon sekä järjestelmiin. Operatiiviset riskit voivat toteutuessaan heikentää yrityksen tulosta, tehokkuutta ja kannattavuutta.

Organisaatio ja johtaminen
Yhtiön organisaatioon ja johtamiseen liittyviä riskejä ovat esimerkiksi työvoiman saatavuuteen, työmarkkinahäiriöihin ja avainosaamisen hallintaan liittyvät riskit. Yhtiön henkilöstöstrategia on merkittävässä roolissa organisaatioon ja johtamiseen liittyvien riskien hallinnassa. Avainhenkilöiden sitoutumista Yhtiöön vahvistetaan kannustinjärjestelmällä. Rekrytointeihin panostetaan oikeanlaisen työvoiman saamiseksi. Yhtiön kuvaa työnantajana kehitetään tarkoitukseen sopivalla viestinnällä sekä yhteistyöllä eri oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Tietojärjestelmät
Yhtiön tieto- ja tietojärjestelmäriskeihin luetaan mm. yrityssalaisuuksien tietovuotoriskit sekä riskit tietojärjestelmien toimivuudesta, turvallisuudesta ja niiden turvaamisesta. Riskien hallinnoimiseksi Yhtiö noudattaa tietoturvapolitiikkaa. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että edellytykset järjestelmien toimivuuden sekä niiden turvaamisen takaamiseksi ovat olemassa. Tietovuotoja ennaltaehkäistään tarvittavilla toimenpiteillä.

Toimittajaverkko
Yhtiö kehittää toimittajaverkkoaan pitkäjänteisesti. Toimittajaverkkoon liittyy mm. materiaalin hinta- ja saatavuusriskejä. Yhtiö pyrkii varmistamaan kilpailukykyisen hintatason materiaaleissa tutkimalla vaihtoehtoisia hankintakanavia ja tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia. Saavuttaakseen kustannustehokkaita ratkaisuja, Yhtiö panostaa toimittajaverkon kanssa tehtävään tiiviiseen tuotekehitysyhteistyöhön.

Materiaalien saatavuuteen liittyvien riskien varmistamiseksi Yhtiössä käytetään mahdollisuuksien mukaan kahden toimittajan politiikkaa. Toimintaympäristöä vakautetaan pitkillä toimittajasopimuksilla ja toimittajia auditoidaan säännöllisesti auditointiohjelman mukaisesti. Hankintaketjussa pyritään toimimaan suoraan valmistajien kanssa, jotta reaaliaikainen keskusteluyhteys säilyy. Toimittajaverkon seurannassa ja tilauseräkokojen optimoinnissa käytetään apuna toimitusketjuhallinnan työkalua. 

Tuotanto ja prosessit
Liiketoiminta edellyttää prosessien kokonaisvaltaista hallintaa. Kustannustehokkaan toiminnan kannalta merkittävää on ylläpitää sekä parantaa prosesseja. Laadunhallintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti, jotta prosessien toimintakyky saadaan ylläpidettyä. Järjestelmän toimivuuden arvioinnissa hyödynnetään prosessien seurannan tuottamia mittaustuloksia sekä kolmannen osapuolen suorittamaa ISO 9001 -sertifiointia.

Tuotantoprosessin häiriöt ja keskeytykset voivat haitata liiketoimintaa. Merkittäviin häiriöihin varaudutaan korvaavien valmistusmenetelmien ja laitteiden avulla sekä ylläpidetään mahdollisuutta valmistusyhteistyöhön merkittävimpien kumppaneiden kanssa.

RAHOITUSRISKIT
Yhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Yhtiön rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernin tuloskehitystä, kassavirtoja, omaa pääomaa ja maksuvalmiutta rahoitusmarkkinoiden epäsuotuisilta vaihteluilta. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön rahoitustoimintoon. Hallitus vahvistaa Yhtiön rahoitusriskien hallintapolitiikan ja Yhtiön talousjohtaja vastaa sen käytännön toteutuksesta yhdessä rahoitustoiminnon kanssa.

Yhtiön rahoitusriskeihin kuuluvat valuutta-, korko-, luotto- ja maksuvalmiusriski sekä pääoman hallinta. Lisää rahoitusriskien hallinnasta konsernin liitetiedoilla kohdassa 30.

VAHINKORISKIT
Vahinkoriskien välttämisessä pääpaino on riskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisyllä. Tunnistettuja vahinkoriskejä ovat mm. työterveys- ja työturvallisuusriskit, ympäristöriskit sekä omaisuuteen kohdistuvat vahingot. Vahinkoriskeihin on varauduttu kattavalla vakuutusohjelmalla. Vahinkoja pyritään ennaltaehkäisemään turvallisuuspolitiikalla ja -ohjeistuksella sekä varmistamalla työmenetelmien ja työvälineiden turvallisuus. Yhtiö reagoi herkästi syntyneisiin vaaratilanteisiin. Kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tapaukset kirjataan seurantajärjestelmään ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi. Tavoitteena on tapaturmaton työympäristö. Vahinkoriskejä arvioidaan säännöllisesti sisäisin tarkastuksin ja koko henkilöstö on mukana vahinkoriskien tunnistamisessa.

RISKIENHALLINNAN ORGANISOINTI JA VASTUUT

 Hallitus  Päättää   riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiön   riskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista.
 Toimitusjohtaja Vastaa   riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja esittelee hallitukselle   riskienhallintaan liittyvät asiat.
 Talousjohtaja Koordinoi   riskienhallintaprosessia ja vastaa raportoinnista sekä esittelee   johtoryhmälle riskienhallintaan liittyvät asiat.
 Johtoryhmä Riskienhallinta   on mukana strategiaprosessissa. Osallistuu riskienhallintaprosessin   kontrolloimiseen ja vastuuttamiseen. Kukin johtoryhmän jäsen vastaa oman   liiketoiminta-alueensa riskien tunnistamisesta ja riskienhallinnan   toteuttamisesta.
 Aluejohtajat Tytäryhtiöt   toteuttavat itsenäisesti riskienhallintatyötä konsernin riskienhallintapolitiikan   ja -ohjeiden mukaisesti.
 Jokainen   työntekijä On   velvollinen toimimaan riskien ehkäisemiseksi, noudattamaan yhtiön   toimintaohjeita sekä raportoimaan havaitsemistaan riskeistä esimiehelleen.

 
OSAKASSOPIMUKSET

Yhtiön tiedossa ei ole, että Yhtiön osakkeenomistajat olisivat tehneet osakassopimuksia.

OSINKOPOLITIIKKA

Yhtiö noudattaa osingonjakopolitiikkaa, jossa osinkoa jaetaan yhtiön pitkäaikaisen tuloskehityksen ja pääomavaatimusten mukaisesti.

TIEDOTTAMINEN

Yhtiöllä on käytössään hallituksen vahvistama tiedonantopolitiikka, jota Yhtiö noudattaa. Yhtiön ulkoisesta tiedottamisesta vastaa yhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön viestintäosasto sekä taloushallinto osallistuvat sijoittaja- ja mediasuhteiden hoitamiseen, pörssitiedottamiseen sekä yhtiön internet-sivuilla julkaistavan sijoittajainformaation tuottamiseen toimitusjohtajan johdolla.

Yhtiö julkistaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään sekä palkka- ja palkkioselvityksen erillisinä kertomuksina.